Tiedemuseolta aiheita tutkielmiin

Aiheita tutkielmiin: taidekokoelmat, rakennettu ympäristö, museotyö

1. Cygnaeuksen maalauksen alkuperä:

Yliopiston taidekokoelmaan kuuluu muotokuvamaalaus Uno Cygnaeuksesta, Jyväskylän seminaarin perustajasta, mutta tekijä on tuntematon. Olisiko mahdollista selvittää taiteilija? Seminaarin arkistosta saattaisi löytyä tietoa – tai sitten ei. Tässä olisi joka tapauksessa mielenkiintoinen aihe maalauksen alkuperän tutkimisesta.

Silja-Kaisa Sallinen, kanditutkielma (2023): Jyväskylän seminaarin arkistoaineiston sisällönanalyysi Uno Cygnaeuksen muotokuvan attribuoinnin näkökulmasta | Jyväskylän yliopisto - JYX | JYKDOK

2. Tissarin taidekokoelman teokset

Tissarin taidekokoelma on osin esillä S-rakennuksessa ja osin Kanavuoren uumenissa. Sieltä voisi valita teoksia, joista kirjoittaa. Tissarin taidekokoelmasta on tehty ainakin Niina Kalmarin gradu ja sen pohjalta artikkeli. Voi olla että joistakin yksittäisistä teoksista on jo tehty jotain, joten kannattaa tarkistaa asia!

Niina Kalmari: JYX - Tissarin taidekokoelma : keräilijän ja kokoelman tarkastelua (jyu.fi) (2002)

Niina Kalmari: ”Modernismia taidekeräilijän kokoelmasta: Tissarin taidekokoelma.” Teoksessa Hyöky ja horisontti. (2009)

1. Seminaarin 1880-luvun koristemaalaukset

• S- ja O-rakennusten peruskorjaukset, ja niihin liittyvät taidehistorian opinnäytteet ja väritutkimukset ovat tuoneet uutta tietoa rakennusten alkuperäisistä maalausasuista.
• Lisäksi on löytynyt seminaarin kirjastossa aikoinaan olleita mallikirjoja, joita on saatettu käyttää hyväksi 1880-luvun alussa maalausten suunnittelussa. Olisi hedelmällistä tehdä vertailua mallikirjojen ja löytyneiden koristeaiheiden kesken.
• Lisäksi sukututkija Hannu Palermaa on saanut selville uutta tietoa Edvard Ullbomista, joka oli yksi maalaustöihin osallistuneista koristemaalareista. Sukututkija on kartoittanut ansiokkaasti Ullbomin koulutusta ja uraa.
• S-ja O-rakennusten lisäksi ylipäätään seminaarin rakentamiseen liittyvälle tutkimukselle olisi nyt otollinen ajankohta, kun arkisto on siirtymässä pois Jyväskylästä Kansallisarkiston keskittämisessä.
• Museolla seminaarin rakennuksiin liittyen on paljon koottu kopioitua aineistoa eri arkistoista esim. Kiseleffin ja Leinbergin kirjeenvaihtoa, rakennusten vuoriskorjausraportteja yms.
• Lisätietoja: riikka.l.makipelkola@jyu.fi

2. Fennicum

Rakennuksesta ei ole tehty RHS:stä, eikä juuri muutakaan rakennusta. Tässä voisi ajatella myös gradun tekijälle palkkion hakemista SYK:ltä. Tutkiminen olisi nyt hyvä tehdä, kun rakennus on tyhjillään. Siitä on tehty museolle kattava valokuvadokumentointi kesällä 2025. Lisätietoja riikka.l.makipelkola@jyu.fi

3. Seminaarinmäen puretut puurakennukset

Seminaarinmäen kampuksella on ollut useita puurakennuksia. Niistä on jäljellä Ryhtilä ja Puutarhurintalo. Niistä on kirjoitettu, mutta millaisia olivat muut rakennukset, esimerkiksi vanha Lozzi, joka sijaitsi lähellä Educaa? Purettuja puurakennuksia on käsitellyt maisteritutkielmassaan Tanja Ruokolainen, mutta rakennuksia voisi tutkia tarkemmin.

Tanjan gradu: URN:NBN:fi:jyu-201905172673.pdf

Muuta tutkimusta aiheesta: Pauliina Pekosen kandidaatintutkielma (2026): Jyväskylän seminaarin 1800-luvun alun puurakennukset - Purettujen puurakennusten historiaa, materiaaleja ja tyylipiirteitä

4. Villa Ranan puistossa sijainnut kasvihuone

Seminaarinpuiston 1960-luvulla puretun kasvihuoneen tarinoita (muistitiedon keruu). Kasvitieteellisen puutarhan historiasta kertoessa ehkä eniten yleisön kiinnostusta keräävästä kasvihuoneesta voisi löytyä valokuva- ja tarina-aineistoa kaupunkilaisiltakin. Kasvihuone on ollut kaupunkilaisillekin tuttu ja erityisesti alueella asuneet perheet ovat sitä hyödyntäneet. Sinne kokoonnuttiin katsomaan joukolla mm. yön kuningattaren kukintaa ja opiskelijoilla kasvihuoneella oli opetusta mm. Kasvien lisäämisestä, hoidosta ja kasviopista. Seminaarilla oli myös kasvien myyntitoimintaa ja huoneessa siis kasvatettiin myös myyntituotteita todennäköisesti. Tiedemuseolta löytyy Riikka Javanaisen kokoama kasvihuoneen historiallisia vaiheita kuvaileva työ pohjaksi.

Lisätietoja: riikka.p.javanainen@jyu.fi ja hanna.l.keljo@jyu.fi

1. Arto Sipisen kampussuunnittelu ja/tai pohjoismainen kilpailu, johon Arto Sipinen osallistui 1960- 1970-lukujen vaihteessa (Mattilanniemi ja Ylistönrinne)

Sipisen arkkitehtuuria ei noin yleisestikään ole juurikaan tutkimusta. Sipisen Seminaarinmäen rakennuksista on tehty RHS ja Liisa Hänninen on tehnyt gradun ”Arto Sipinen Jyväskylän yliopiston uudisrakennusten arkkitehtina 1969–2000” (2002).

Mattilanniemen alueesta on tehty kulttuurihistoriallinen selvitys, ja RHS C- ja D-rakennuksesta. Mattilanniemi on nyt ajankohtainen, kun yliopisto on luopunut rakennusten käytöstä ja osa rakennuksista on purku-uhan alla. Tiedemuso tekikin Mattilannimestä näyttelyn Seminariumin vaihtuvien näyttelyiden tilaan. https://www.jyu.fi/fi/uutinen/mattilanniemen-katoavan-kampuksen-historia-avautuu-kaupunkilaisille-nayttelyssa-jyvaskylassa

Museolla on Kanavuoressa pienoismalleja pohjoismaiseen suunnittelukilpailuun liittyen. Lisäksi JYRNA:n (Jyväskylä ylipiston rakentamisen neuvottelukunnan arkisto) valokuvakokoelmat ovat museolla, ja niissä on mielenkiintoista kuva-aineistoa Eurooppaan suuntautuneilta matkoilta strukturalistisista yliopistoista. Näitä yhteyksiä selvisi tehdessämme Keltainen kirjasto näyttelyä, joka on vielä osin nähtävissä Lähteen 2. kerroksessa ja lisäksi tässä verkkonäyttelyssä. https://keltainenkirjasto.jyu.fi/

2. Rakennushallinnon vaiheet Jyväskylän yliopistossa

Jyväskylän yliopiston rakentamisen neuvottelukunta sinänsä olisi myös kiinnostava tutkimusaihe, ja oikeastaan myös koko rakennushallinnon historia yliopiston rakennuksissa alkaen Yleisten rakennusten ylihallituksesta monien vaiheiden kautta Senaatti-kiinteistöistä SYK:iin

3. Arkkitehti Kerttu Tamminen

• Lähtöisin Jyväskylästä (seminaarin henkilökunnan lapsi, luokkanousu arkkitehdin uran myötä)
• suunnitellut monenlaista Jyväskylään (esim. Kauppakatu 17) https://kauppakadunlaudatur.fi/tontit/k17/
• Toiminut Rakennushallituksen arkkitehtina 1950-luvulla
• JYU kampukseen liittyen Tamminen on suunnitellut Pitkäkatu 1A rakennuksen, joka on ollut mm. YTHS:n käytössä (RHS on tehty Pitkäkatu 1 A-C rakennuksista). Rakennus on suojeltu Seminaarinmäen suojelukaavassa.

4. Kortepohjan ylioppilaskylä 2020-luvun uudistunut ilme ja peruskorjatut rakennukset

Lisätietoja: riikka.p.javanainen@jyu.fi

5. Kasvatusopillisen korkeakoulun tilojen käyttö sotavuosina 1939–1944

Jyväskylän yliopiston edeltäjän kasvatusopillisen korkeakoulun tilat olivat sotavuosina puolustusvoimien käytössä, ja niissä sijaitsi mm. sotasairaalan toipilasosasto.
Lisätietoja: marja-liisa.hyvonen@jyu.fi

1. Maija Heikinheimon rooli Kasvatusopillisen korkeakoulun rakennusten sisustussuunnittelussa

Heikinheimo oli muotoilija, sisustusarkkitehti ja Artekin taiteellinen johtaja, jonka rooli Aallon toimiston sisustusarkkitehtina oli suuri vuosien 1949 ja 1963 välisenä aikana. Hän jättäytyi omasta tahdostaan anonyymiksi taustahenkilöksi, minkä vuoksi hänen vaikutuksensa mm. Päärakennuksensuunnitellussa on toistaiseksi vähän tutkittua.

Maija Heikinheimon uraa Artekissa käsittelevä Iina Kosken taidehistorian maisterintutkielma (2025): Sisustusarkkitehti Maija Heikinheimon elämäntyön kartoitus sekä uran vaiheet Artek Oy Ab:ssä vuosina 1937–1941 ja 1945–1963 | Jyväskylän yliopisto - JYX | JYKDOK

Lisätietoja: riikka.p.javanainen@jyu.fi

2. Tekstiilitaiteilija Kirsi Ilvessalo

Kirsti Ilvessalo oli mukana suunnittelemassa yliopiston päärakennuksen sisustuksen ja hänen studionsa suunnittelija ja valmisti päärakennukseen verhoilukankaita, mattoja ja verhoja. Lisätietoja: riikka.p.javanainen@jyu.fi

3. Puuseppä Erkki Toivainen ja verhoilija Onni Karjalainen (Erityisesti etnologian opiskelijoille!)

Vuosikymmenien ajan Toivainen ja Karjalainen ovat kunnostaneet yliopiston arvokalusteita ja ovat jäämässä pikkuhiljaa eläkkeelle. Toivaisella on verstas Sikomäellä ja Karjalaisiella verhoomo Kortepohjassa. Toivainen on lisäksi kunnostanut Seminaarinmäen rakennusten puuikkunoita ja ovia. Toiveena haastatteluaineistoon ja mahdolliseen työtilojen dokumentointiin pohjautuvat työ heidän urastaan ja suuresta panoksestaan yliopiston arvorakennusten ja –kalusteiden säilymisessä. Lisätietoja: riikka.p.javanainen@jyu.fi

1. Miten yliopiston kampuksen rakennetussa ympäristössä näkyvät kansalaisyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion rakentuminen.

Tarkastelu Suomen koulujärjestelmän vaiheiden (kansakoululaitoksen rakentaminen Suomeen, oppivelvollisuuslaki, peruskoululaki, korkeakoulutus, yliopistolaki ja maakuntayliopistot, yliopistouudistus) ja pohjoismaisen sekä eurooppalaisen kehityksen kautta. Lisätietoja: riikka.l.makipelkola@jyu.fi

2. Miten yliopiston kampuksen rakennetussa ympäristössä näkyvät yhteiskunnan tasa-arvoistumis- ja yhdenvertaisuuskehitys

(hierarkioiden purku, esteettömyys yms.) Esimerkiksi a) miesten ja naisten, b) eri yhteiskuntaluokkien ja c) opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja oppilaitoksen johdon välisten suhteiden tasa-arvoistuminen ja tämän vaikutus koulurakennusten arkkitehtuuriin ja toiminalliseen suunnitteluun. Tässä hyvänä vertailukohtana johdon tilat O-, C- ja T-rakennuksissa. Lisätietoja: riikka.l.makipelkola@jyu.fi

3.  Kuinka oppimismenetelmien ja -käsitysten (behavioristinen, kognitiivinen, konstruktivistinen, kontekstuaalinen) muutos on vaikuttanut Seminaarinmäen kampukselle rakennettujen koulurakennusten arkkitehtuuriin (keski- ja sivukäytävämalli, solukoulu, hallikoulu, paviljonkikoulu, monitoimikeskus).

Rakennuksina esim. seminaarin aikaiset koulutilat, X-rakennus, ja uusi normaalikoulu. Lisätietoja: riikka.l.makipelkola@jyu.fi

4. Aallon normaalikoulu (X-rakennus)

Rakennuksesta on tehty RHS ja työmaadokumentointi, mutta rakennuksessa riittäisi tutkittavaa ja UNESCO-esityksessä on nostettu Seminaarinmäen kampukselle erityispiirteenä lasten arkkitehtuuri. Lisäksi Aalto on suunnitellut vain kaksi koulua, joista toinen on Tehtaanmäen koulu Kouvolassa. Tiedemuseo on tehnyt kattavan valokuvadokumentoinnin rakennuksesta 2025. Lisätietoja: riikka.l.makipelkola@jyu.fi

1. Yliopiston museon kävijä- ja käyttötutkimus

Kuinka moni opiskelija (n. 14 000 opiskelijaa) oikeasti tietää, että yliopistossa on museo? Kuinka moni on siellä käynyt? Entä henkilökunta? Ovatko he tietoisia museosta? Ovatko käyneet yliopiston museossa? Käyttääkö kukaan henkilökunnasta opetuksessa hyväksi museon näyttelyitä S-rakennuksessa ja Vesilinnassa? Kuka käyttää ja miksi? Miksi ei?